http://www.aros.org AROS-Exec AROS-Exec Archives Power2People
kitty mascottop logo menu

AROS järjestelmän kehitysmanuaali

Varoitus

Tämä dokumentti ei ole valmis! On erittäin todennäköistä että monet osat ovat ajastaan jäljessä, sisältävät epäkuranttia tietoa tai puuttuvat kokonaan. Jos tahdot auttaa tilanteen korjaamisessa, ota meihin yhteyttä.

Lisensointimenettely

Lähes kaikki AROS Development Team:in kirjoittama koodi on lisensoitu AROS Public License:n (APL) alla, ja tämä on suositeltu vaihtoehto kaikelle uudelle koodille joka projektille kirjoitetaan.

Ymmärrämme kyllä ettei tämä ole aina mahdollista; esimerkiksi usein me tahdomme käyttää ulkopuolisten kirjoittamia kirjastoja ja ohjelmia ilman että meidän tarvitsee keksiä pyörää uudelleen. Tästä syystä on sallittua tuoda Subversion varastoon koodia jota ei ole lisensoitu APL:n alaisuudessa niin kauan kuin koodin lisenssi täyttää alla mainitut ehdot.

"contrib"-polun lähdekoodin vaatimukset

Sisällyttääksesi lähdekoodia "contrib"-polkuum täytyy seuraavien ehtojen toteutua:

  1. Lisenssin täytyy antaa meidän:

    1. Levittää lähdekoodia.
    2. Levittää binääriä.

    Jos muutokset lähdekoodiin ovat tarpeellisia jotta se saadaan kääntymään ja toimimaan AROS:issa, täytyy lisenssin sallia meidän muokata ja levittää muokattua koodia sekä lähdekoodina että binäärinä.

  2. Lisenssin täytyy olla selvästi ilmaistu tiedostossa LEGAL jonka tulee sijaita kyseisen lähdekoodin juurihakemistossa.

AROS:in juuripolun lähdekoodin vaatimukset

Jotta voit sisällyttää sellaista lähdekoodia jota ei ole lisensoitu APL:n alaisuudessa AROS:in juuripolkuun, täytyy seuraavien ehtojen toteutua:

  1. Lähdekoodin täytyy rakentaa jokin komponentti tai olla riippuvaisen jostain toisesta komponentista (joka voi olla tai olla olematta APL:ää) jonka tahdomme sisällyttää AROS:in binäärijakeluun.
  2. Lisenssin täytyy olla Open Source:a kuten on määritetty Open Source Initiative:ssa (OSI), tarkoittaen sitä että meillä tulee olla oikeus:
    1. Tehdä muutoksia.
    2. Levittää lähdekoodia (muutoksineen).
    3. Levittää binääriä (mahdollisesti muutettuun lähdekoodiin pohjautuvaa).
  3. Lisenssi ei saa olla ristiriidassa APL:n kanssa:
    1. Jos koodista valmistuu itsenäinen ohjelma, lähes mikä tahansa lisenssi joka täyttää kohdan 2. ehdot on sallittu.
    2. Jos koodista valmistuu kirjasto, lisenssin täytyy sallia sen linkittämisen ilman ongelmia ohjelmiin ja kirjastoihin jotka käyttävät eri lisenssiä. Tämä tarkoittaa sitä että GPL:n alaisuudessa julkaistut kirjastot eivät ole sallittuja (toisin kuin LGPL:n alaiset).
  4. Lisenssi tulee ilmetä selvä sanaisesti tiedostossa LEGAL jonka tulee sijaita kyseessä olevan lähdekoodin juurihakemistossa.

Sovitut koodaustyylit

Yleinen tyyli

Tätä koodia ylläpitävät monet ja siksi sinun tulee pitää mielessäsi muutamia seikkoja kun lähetät lähdekoodia:

  • Pidä asiat yksinkertaisina
  • Pidä lähdekoodi siistinä
  • Tiedä mitä olet tekemässä
  • Kerro mitä olet tekemässä
  • Muista että kirjoitat koodin kerran mutta se luetaan usein useiden toimesta

Kommentit

AROS käyttää osaa lähdekoodin kommenteista luomaan sille dokumentaation. Tästä syystä täytyy pitäytyä tietyssä formaatissa jotta työkalut löytävät hakemansa tiedon. Kaikki muut kommentit ohitetaan, mutta niiden tulisi selvittää mitä ajattelit koodia kirjoittaessasi. Jos et saa selvitystä mieleesi, älä kirjoita koodia kahdesti tällä tavoin:

/* Tämä lisää 1 t:hen */
t++;

Mitä tulisi kirjoittaa on:

/* Jatka seuraavalla elementillä */
t++;

Funktioiden prototyypit ja otsikot

Jokaisella AROS:in funktiolla täytyy olla täydellinen ANSI C prototyyppi. Prototyypit tulisi koota yhteen otsikkotiedostoon per lähdetiedosto jos niitä tarvitaan vain muutamissa tiedostoissa (ei tarvetta kääntää koko projektia uudelleen jos muutat funktiota jota käytetään vain yhdessä paikassa), tai yhteen otsikkotiedostoon per hakemisto jos funktiota käytetään yleisesti kyseisessä hakemistossa, taikka yhteen otsikkotiedostoon per looginen ryhmä (esim. yksi yhteinen otsikkotiedosto kaikille kirjaston funktioille).

Funktion otsikon (eli kommentin ennen funktiota) tulee olla erityisessä muodossa koska AutoDoc:it muodostetaan siitä. Tässä siitä esimerkki (tiedostosta AROS/exec/addhead.c):

/*****************************************************************************

    NAME */
#include <exec/lists.h>
#include <clib/exec_protos.h>

        AROS_LH2I(void, AddHead,

/*  SYNOPSIS */
        AROS_LHA(struct List *, list, A0),
        AROS_LHA(struct Node *, node, A1),

/*  LOCATION */
        struct ExecBase *, SysBase, 40, Exec)

/*  FUNCTION
        Insert Node node as the first node of the list.

    INPUTS
        list - The list to insert the node into
        node - This node is to be inserted

    RESULT
        None.

    NOTES

    EXAMPLE
        struct List * list;
        struct Node * pred;

        // Insert Node at top
        AddHead (list, node);

    BUGS

    SEE ALSO
        NewList(), AddTail(), Insert(), Remove(), RemHead(), RemTail(),
        Enqueue()

    INTERNALS

******************************************************************************/
{

As you can see, comments are used to merge the function prototype and the header into one.

NAME

This field contains all necessary prototypes to use the function from the user point of view and the name of the function in a AROS_LH#?() macro (Library Header). These macros are used to make the same code work on different kind of hardware. The name of the macro depends on the amount of parameters and whether the function needs the library base. AddHead() does not and therefore an "I" is appended to the macros name. If it need the library base (like AddTask()), then the "I" is omitted.

If the function is not part of a shared library and it's arguments must be passed in certain registers (eg. callback hooks), you must use AROS_UFH#?() macros (User Function Header) instead of AROS_LH#?(). Append the number of arguments to this macro. Since it has never a base, the field LOCATION must be omitted and it's not necessary to append the "I" to the macros name. An example for a callback hook foo() would be:

AROS_UFH3(ULONG, foo,
    AROS_UFHA(struct Hook, hook,  A0),
    AROS_UFHA(APTR,        obj,   A2),
    AROS_UFHA(APTR,        param, A1)
)

(Note that the registers need not have a particular order).

If the function is not part of a shared library and it's arguments need not be in specific registers, you need no AROS_#?H#?() macros:

/*****************************************************************************

    NAME */
#include <header.h>

        int foo (

/*  SYNOPSIS */
        int a,
        int b)

/*  FUNCTION
        blahblahblah.
        ...

*****************************************************************************/
SYNOPSIS

This field contains all arguments of the function one by one in AROS_LHA() macros (Library Header Argument). This macro makes sure the respective argument is put in the right CPU register when the function is called (if possible and necessary). The first argument for the macro is the type of the parameter followed by the name of the parameter and the register the parameter is expected in. Valid names for registers are D0, D1, D2 up to D7 and A0 up to A6.

If the function is not part of a library but the arguments must be passed to it in registers, then use AROS_UFHA() macros (User Function Header Argument) which take the same parameters as the AROS_LHA() macros. Don't forget the closing parenthesis for the AROS_UFC.

If the function is not part of a library and the arguments need not be passed in registers, no macros are necessary.

LOCATION
This field is necessary for shared libraries only. It contains the last four parameters for the AROS_LH#?() macro which are the type of the library, the name of the variable, in which the function expects the library base, the offset of the function in the jumptable (the first vector has 1 and the first vector which may be used by a function is 5) and the name of the library.
FUNCTION
This field contains a description of the function.
INPUTS
This field contains a list of all parameters of the form "name - description" or "name, name, name - description". The description should tell what the parameter is and what values can be passed to it. There is no point in explaining the parameter twice in FUNCTION and here. If the function has no parameters, say "None." here.
RESULT
What the function passes back. This includes return values and values passed in arguments of the function. If the function may fail, you should explain what it returns on failure and why it might fail.
NOTES
Important things the user must know or take into account.
EXAMPLE

This field should contain a small or fully featured example. A good way to present an example is to write some code which tests the function, put it into #ifdef TEST somewhere in the file and put a "See below." here. If you need comments in the code, you have two ways for this. If you need only short one-line comments, use C++ style (//) comments. Everything from the // to the end of the line is the comment. If you need more comment, then you can end the comment after the EXAMPLE and use #ifdef EXAMPLE to mask the example out:

    EXAMPLE */
#ifdef EXAMPLE
        struct List * list;
        struct Node * pred;

        /* Insert Node at top of the list */
        AddHead (list, node);
#endif

Don't use #ifdef EXAMPLE if you have a fully featured example (ie. one which can be compiled without errors).

BUGS
This field contains a list of known bugs.
SEE ALSO

This field contains a list of other functions and documents which might be of interest. This includes function which you need to initialize, create or destroy an object necessary for this function, functions which do similar and opposite things on the main object.

For example, SetAttrs() should contain functions here which can create, destroy and manipulate BOOPSI objects but not taglists.

INTERNALS
This field should contain information for other developers which are irrelevant to the user, for example an explanation of the algorithm of the function or dependencies.

Muotoilu

Tässä esimerkki kuinka muotoilla AROS koodia:

{
    /* a */
    struct RastPort * rp;
    int               a;

    /* b */
    rp = NULL;
    a  = 1;

    /* c */
    if (a == 1)
        printf ("Init worked\n");

    /* d */
    if
    (
        !(rp = Get_a_pointer_to_the_RastPort
            (
                some
                , long
                , arguments
            )
        )
    ||
        a <= 0
    )
    {
        printf ("Something failed\n");
        return FAIL;
    }

    /* e */
    a = printf ("My RastPort is %p, a=%d\n"
        , rp
        , a
    );

    return OK;
}

Näyttää rumalta, vai kuinka? :-) Ok, tässä säännöt:

  • Jos useilla riveillä on samankaltaista koodia, asemoi ne toistensa alle (ks. a ja b);

  • Sijoita väli operandien ja operaattoreiden väliin

  • Sijoita aaltosulut {}, hakasulut [] ja sulut () toistensa alle (d) jos niiden välillä on paljon koodia. Hakasulut ja sulut voivat olla yhdellä rivillä jos koodia ei ole paljon (c)

  • Sisennä 4:llä välilyönnillä. Kaksi sisennystasoa voidaan merkitä yhdellä tabulaattorilla.

    Syyt tähän ovat:

    1. Vaikka jotkut editorit voivat käyttää mielivaltaisia tabulaattorikokoja, on hieman vaikeaa kertoa toisenlaiselle editorille mitä kokoa on käytetty koodia kirjoitettaessa.
    2. Suurin osa AROS:in koodista on kirjoitettu näin ja omasi tulisi näyttää samalta kuin kaikki muukin.
    3. Voit tulostaa koodin millä tahansa printterillä ilman erikoisia työkaluja korjaamaan tabulaattorikokoja.
    4. Suurin osa editoreista omaa nk. "smart tab" ominaisuuden joka tekee juuri tämän. Jos omasi ei sitä tue, kirjoita vikaraportti...
  • Jos sinulla on funktio joka ottaa useita argumentteja (d, e) tulisi sinun sijoittaa sulut omille riveilleen ja jokainen argumentti omalleen (d) tai asemoida ensimmäinen argumentti avautuvan sulun perään (e) ja seuraavat argumentit omille riveilleen siten että pilkku on niiden edellä. Sulkeva sulku sijaitsee omalla rivillään, asemoituna samalle kohdalle kuin alkava lauseke (esim. a ilman avautuvia sulkuja tai printf()).

  • Käytä yhtä tyhjää riviä erottamaan loogisia lohkoja. Pitkien kommenttien edellä ja jälkeen tulisi olla tyhjä rivi. Lyhyiden kommenttien tulisi sijaita juuri ennen koodia jota ne kuvailevat ja ainoastaan yksi tyhjä rivi yläpuolellaan.

ROM:iin kirjoitettavissa olevan koodin kirjoittaminen

AROS moduuleissa oleva koodi tulisi kirjoitta sillä tavoin että se voidaan valaa ROM:iin, FlashRAM:iin tai jonkin muun tyyppiseen vain lukua varten olevaan muistiin. Seuraavana esitelty ohjelmointityyli on tarkoitettu tekemään siitä mahdollista. Tottakai se pätee kaikkiin Kickstart moduuleihin ja koodiin joka saatetaan sijoittaa RAM:iin, on jaettua ja/tai linkitetään toisiin moduuleihin.

  • ROM moduuleilla ei tule olla .data tai .bss lohkoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että meidän tulee päästä eroon kaikesta ei-pysyvästä globaalista datasta. Amigan Kickstart todistaa että se on sekä mahdollista että myös helppoa.

    Jos törmäät ulkoiseen muuttujaan (staattinen taikka ei) jota koodi muokkaa, koeta päästä siitä eroon tai siirrä se kirjaston/laitteen ytimeen (tai laitekäsittelijäsi noodiin tai luokkasi nk. "userdata":an).

  • Yllä mainittu pätee myös kirjastoihin. Jos olet kirjoittamassa kirjastoa, järjestä kaikkien muiden kirjastojen perustukset oman kirjastosi ytimeen. BOOPSI luokat voivat varastoida kirjastojen perustat (osoittimia) luokkansa yksityisen datan alueella.

  • Koeta asettaa kaikki globaali data static ja const tyyppiseksi. Voit käyttää myös CONST_STRPTR ja CONST_APTR tyyppejä jotka on määritelty tiedostossa <exec/types.h>. static const:in käyttäminen sallii kääntäjän siirtää tieto ".text" alueelle (elikä koodin sekaan). Jos sinun täytyy antaa jokin näistä globaaleista toiselle funktiolle, koeta määrittää sen prototyyppi käyttämään myöskin const:ia. Huomioi että OS 3.5:stä lähtien Olaf Barthel on vihdoin käyttämään const:ia <clib/#?_protos.h> otsikkotiedostoissa.

  • ÄLÄ KOSKAAN koeta muokata puskureita jotka käyttäjä lähettää syötteenä. Syöte parametrin konsepti sisältyy usein funktion kuvaukseen. Esimerkiksi tiedostonimi joka Open():ille annetaan on selvästi syötemuuttuja eikä Open():in tule sitä muokata vaikka se palauttaisikin syötteen ennalleen myöhemmin. Pidä mielessä se että puskuri voi sijaita vain luettavaksi tarkoitetussa muistissa tai olla jaettuna useiden monisäikeisen ohjelman instanssien välillä.

  • Koeta välttää sellaisia isäntäjärjestelmän kutsuja kuten malloc() ja free() jos voit niiden sijaan käyttää AllocMem() ja FreeMem() kutsuja. Tämä siksi koska osoittimet tarkastavat makrot olettavat löytävänsä osoittimen Exec:in muistilokeroista TypeOfMem() funktion avulla.

Porttaus

Tämä osa kuvaa kuinka portata AROS uudenlaiselle raudalle.

  1. Valitse kuvaava nimi CPU:lle (kuten i386, m68k, hppa, sparc) ja lisää "-emul" (kuten i386-emul) jos porttauksesti tulee ajettavaksi toisen järjestelmän alaisuudessa tai "-native" (kuten m68k-native) jos porttaus tulee toimimaan itsenäisenä käyttöjärjestelmänä.

  2. Valitse tunnistenimi järjestelmällesi (kuten sgi, linux, amiga, jne.).

  3. Muokkaa "configure" skriptiä tunnistamaan rautasi tyyppi ja säädä muuttujat siten miten järjestelmäsi vaatii.

    KERNEL

    Käyttämäsi CPU:n tyyppi (ks. 1.)

    ARCH

    Järjestelmäsi tunnistenimi (ks. 2.)

    SYS_CC

    C-kääntäjäsi nimi

    COMMON_CFLAGS
    valinnat jotka annetaan jokaiselle C-kääntäjän kutsulle (kuten -g -Wall

    -O0 jne.)

    ILDFLAGS
    Liput ja valinnat jotka annetaan kääntäjälle linkitys vaiheessa jottei se

    käytä standardi kirjastoja tai startup moduuleja (GCC:lle valinnat ovat -nostartfiles -nostdlib -Xlinker -i). Tätä käytetään luomaan ajettavia AROS ohjelmia. Näissä ei tule olla yhtään selvittämätöntä symbolia ja kaikkien viittausten tulee olla täytetty.

    RANLIB
    Sisältää ranlib -ohjelmasi nimen. Jos sellaista ei ole, käytä siinä

    tapauksessa "true":a (tai jonkin muun komennon nimeä joka ei välitä annetuista parametreista eikä palauta virhekoodia).

  4. Aja "make". Sen ajo keskeytyy koska $(KERNEL):iä ei vielä ole, mutta sitä ennen asettaa muutamia tärkeitä tiedostoja ja hakemistopuita.

  5. Tee kopio i386-emul:ista $(KERNEL):ksi ja muunna kaikki assembler lähdekoodit x86:sta CPU:llesi.

  6. Asuta $(KERNEL)/. On suositeltavaa että teet kopion i386-emul:ista koska se on ajanmukaisin versio kernelistä.

  7. Aja "make machine". Tämä kääntää ohjelman ja ajaa sen. Tulosta voidaan käyttää $(KERNEL)/machine.h -tiedoston muokkaamiseen.

  8. Aja "make machine.i" $(KERNEL):in alla. Se luo "machine.i" tiedoston jota tarvitaan kääntämään assembler tiedostot. "machine.i" sisältää suuren määrän järjestelmävakioiden arvoja (funktioiden vektoreiden offsetteja, rakenteiden kenttien offsettejä ja järjestelmälippuja).

  9. Muokkaa kaikkia #?.s tiedostoja $(KERNEL):issä ja kehitä CPU:llesi sopivat konekielikoodit. Kääntääksesi tiedostot, aja "make".

  10. Siirry päähakemistoon ja aja "make". Jos virheitä esiintyy, korjaa ne ja ja toista kunnes virheitä ei enää esiinny.

  11. Siirry bin/$(ARCH)/AROS hakemistoon ja käynnistä "aros". Jos kaikki toimii niin kuin pitää, tulisi eteesi avautua AROS:in näyttö. Koska ei ole tapaa jolla käyttöjärjestelmä voidaan sammuttaa "siististi", täytyy sinun käyttää CTRL-C:tä terminaalissa josta AROS:in käynnistit sen toiminnan keskeyttääksesi (tai klikata päänäytön sulkumerkkiä jos sillä sellainen on).


Copyright © 1995-2024, The AROS Development Team. All rights reserved.
Amiga®, AmigaOS®, Workbench and Intuition are trademarks of Amiga Inc. All other trademarks belong to their respective owners.